Garyn vapaapäivien takia Alex hoiti lintupuolen ja tekeekin sen hieman eri tavalla. Alex hoitaa ensin kaikki papukaijat, mikä itseasiassa on paljon loogisempi tapa toimia kuin Garyn, koska se vähentää tautiriskiä. Muuten tavat tehdä aamuhommat eivät juurikaan eroa, joten paljoa muistettavaa sen suhteen ei ole.
Tänään olikin sitten vuorossa lintupuolen suursiivous, Alex kun ei oikein arvosta Garyn epäsiisteyttä. Siivosimme ja järjestelimme täysin uusiksi vajan kolme varastotilaa. Ulkona olisi ollut myös paljon tekemistä, mutta Englannin ilmasto päätti ensimmäisen kerran näyttää todellisen itsensä ja loppupäivän satoikin lähes kaatamalla, joten siirryin merileijona-altaalle.
Paddy olisi selkeästi halunnut tänään monta kertaa halunnut tulla alas Alexille, mutta ei ollut vain tarpeeksi rohkea.
Pe 29.4
Paddy vihdoin kotona ! Alex oli eilen palannut illalla kokeilemaan taas ja viimein oli saanut sen tulemaan alas. Paddyn paino oli laskenut tämän kolmen päivän karkumatkan aikana 46 grammaa, mutta sen pitäisi palautua ihan parin päivän normaalilla ruokinnalla. Siivotessa kyllä huomasi kuinka innoissaan Paddy oli päästyään takaisin kotiin, kokoajan äänessä käyden läpi varmaan kaikki oppimansa sanat vuoronperään.
Suursiivous jatkui tänään ulkohommilla. Lakaisin rakennuksen sekä esiintymisalueen ympäristön sekä pesin kaikki penkit. Lisäksi siivosin toisten ulkona olevien kanojen häkin.
Eläintarhan kartta |
La 30.4
Selkeä aamurutiini jo mielessä (ja toistettu täälläkin jo monta kertaa): kananpojan koipien haku petolinnuille ruuaksi, lintujen aamuhommat, puoli kymmeneksi pesemään merileijona-altaan ikkunat ja sitten puolen tunnin tauko.
Tauon jälkeen lennätimme Garyn kanssa petolintuja, harjoitellen mitä ne tulisivat myöhemmin esityksessä tekemään. Mukana olivat tornipöllö Able, huuhkaja Ripley, haarahaukka Dawn, ritarihaukka Apache ja oma suosikkini kookaburra Bruce (suom.kielinen lajinimi kaiketi isonauraja?)
Olin myös mukana auttamassa kahdessa merileijona esityksessä porteilla. Tehtävä on ottaa ihmiset vastaan ja ohjata vapaille istumapaikoille. Aurinkoisina päivinä, ja varsinkin mitä lähemmäs kesää mennään, yleisöä on paljon. Esityksen jälkeen otetaan vastaan lahjoituksia munkkihylkeitä auttavalle järjestölle ja tietenkin toivotetaan yleisölle hyvää päivänjatkoa. Sama juttu on myös lintujen esiintymisissä, avustuksen kohteena yksi uhanalainen sateenkaarilurien alalajeista.
Kesäkausina asiakkaat voivat ostaa tapaamisen merileijonien kanssa tai mahdollisuuden lennättää tornipöllöä esiintymisen päätteeksi. Koska itselleni ei olisi ollut tekemistä pöllöjen lennätyksessä pääsin itsekin tutustumaan lähemmin merileijoniin. En ollutkaan tiennyt kuinka nopeita ja ketteriä ne voivatkaan maalla olla. Yksi esityksen osa-alueista onkin esitellä merileijonan ja hylkeen eroavaisuudet, joihin kuuluu juurikin liikkuminen maalla.
Kuten otsikkokin jo sanoo, eihän tämä olisi ollut viikko eikä mikään jos ei olisi kolmaskin papukaija eksynyt puuhun. Tällä kertaa sinikelta-ara Coco. Se oli ulkona lentäessään pelästynyt kinastelevia riikinkukkokoiraita ja lentänyt läheiseen puuhun. Sillä välin kun teimme Garyn kanssa ruokia, se oli lentänyt lähelle merileijona-allasta. Juuri kun olimme lähdössä kotiin, Gary sai Cocon lentämään pois puusta mutta lokit ajoivat sen vain kauemmas, aina susien luo toiseen päähän eläintarhaa. Sieltä Coco ei sitten enää uskaltanut lentää pois, joten jouduimme jättämään sen vuorostaan yöksi ulos. Kuulemma kovin yleistä tälläiset lentoretket eivät ole, mutta aina linnut on saatu takaisin kotiin.
Lintujen esiintymisalue |