lauantai 4. kesäkuuta 2016

Merileijonaposeerauksia

Ti 31.5

Enää ei merileijonia olekkaan kymmentä, nyt niitä on jo yksitoista! Lauantaina illasta Gina sai suloisen pikkuisen. Eli ainakin toistaiseksi voimme sanoa, että meillä asustaa britannian nuorin ja vanhin merileijona. Ensimmäisen viikon tai pari Gina on kovin suojelevainen poikastaan kohtaan eikä päästä muita lähellekään sitä, mikä luo hieman haastetta esityksiin kun muutamat merileijonista täytyy pitää ulkona samaan aikaan. Mutta tärkeämpää on antaa Ginalle ja poikaselle oma rauha.

Lisäksi viikko tulee olemaan kiireinen kävijämäärän suhteen, koska koulujen lomaviikon lisäksi luvassa on hyvää säätä koko viikoksi. Tämän takia viikon hommani ovat varsin yksinkertaiset: aamuhommien jälkeen esitysten väliä juokseminen.

Ke 1.6

Samanlainen päivä kuin eilenkin, eli Alyxin kanssa lintujen aamuhommat ja ikkunoiden pesu. Sitten klo 12 merileijonaesityksen portilla, 13.30 papukaijaesitys, 14.15 merileijonaesitys, 15 toinen lintuesitys ja 16 vielä viimeinen merileijonaesitys. Kiirettä pukkaa, sillä edellisen loputtua sitä saa samantien siirtyä seuraavaan.

Meet&Greet with Anya


To 2.6

Tänä aamuna päinvastainen järjestys, ensin merileijona-altaalla ikkunoiden ja sisätilojen pesu, koska Alyxilla oli trainer for a day, ja sitten Garyn avuksi hoitamaan linnut loppuun. Sitten taas kaikki esitykset, paitsi viimeinen merileijonaesitys, sillä toisesta lintuesityksestä lähtien Bruce piti minut ja Garyn kiireisenä koko loppupäivän.

Kyllä, se oli ilmeisesti Brucen vuoro karata omille teilleen. Tämä kookabura on vieläpä se kaikista pahin mahdollinen hukattava. Toisin kuin papukaijat, se ei vastaa vaikka sitä huutaisi, ei anna kiivetä perässään puuhun eikä kaiken lisäksi vielä pysy paikoillaan 15 minuuttia kauempaa. Siksi sitä ei voi jättää seuraamatta. Ensimmäisen tunnin ajan pysyimme Garyn kanssa Brucen perässä mutta hukkasimme sen pidemmän lentomatkan jälkeen, eikä sitä sen jälkeen näkynyt.

Pe 3.6

Aamulla Alyx jätti minut siivoamaan itsenäisesti lintujen häkkejä lähtiessään etsimään Brucea, mutta tuloksetta. Ei merkkiäkään. Emme voi oikein tehdä muuta kuin jatkaa päivän hommia, pitää silmät auki ja tarkkailla puita aina kun mahdollista. Ikkunoiden pesun jälkeen siivosimme Khaledin kanssa vähän rantaa, pahimmat roskat pois. Päivän mittaan tuntuu kyllä niin turhauttavalta nähdä aamulla pestyt ikkunat taas täsmälleen samannäköisinä, täynnä kädenjälkiä...

Päivän paras hetki oli kyllä ylivoimaisesti kun toisen lintuesityksen aikana Khaled toi yhden toisen osaston hoitajan, Samin, kanssa Brucen takaisin! Se oli ollut varastotilojen luona metsästämässä hyönteisiä. Ehdin jo pelätä etten enää ehtisi nähdä lemppari kaveriani. Kaikki kun sanoivat kookaburien olevan kaikista pahimpia karatessaan. Gary sanoi, että kun Bruce katoaa, ei se tule takaisin vähään aikaan. Ja kuulemma Khaledin edellisessä työpaikassa he olivat kadottaneet kaksi kookaburaa, toinen tuli takaisin 2 kuukauden jälkeen, toista ei koskaan löytynyt. Brucesta taitaa tulla sisälintu ainakin toistaiseksi :D

La 4.6

Eipä tehnyt lauantaikaa kovin suurta poikkeusta muusta viikosta. Garyn kanssa linnut, ikkunoiden pesu ja Alyxin kanssa lisäiltiin taas suolaa altaaseen. Sää tosin oli melko pilvinen, ehkä sen takia kävijöitä oli tänään vähän vähemmän. Alyx lähti aiemmin kotiin, joten Gary teki viimeisen merileijonaesityksen, ja koska kävijöitä oli vähemmän päätin käyttää tilaisuuden hyväksi ja ottaa kuvia. Alla siis kuvailua esityksen kulusta.

Tässä Anya

Ja tässä Elmo

Elmo ei tykkää tulla kutsutuksi hylkeeksi

Kosketuskeppi koulutuksen perustana

Saalistaessaan merileijonat käyttävät nopeita refleksejään ja notkeaa kaulaansa, kuten renkaiden kiinniotossakin

Ja minkä Elmo osaa maalla, osaa Anya myös vedessä

Merinisäkkäiden herkimmät viikset toiminnassa

Jopa Elmo on vaikuttunut Anyan taidoista ja nopeudesta

Anya esittää yhtä merileijonia uhkaavista pedoista

Elmo muistuttaa meitä kaikkia minne roskat kuuluvat

Esityksen loppuhuipennuksena aina yhtä upea "flipper stand"


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti